Dhaloota kiristoos dura bara 490-425 barreessan"Abba seenaa" akka jedheetti,"saharaa gaditti uummata jiraatan,gogaan qaama isaani gurraacha,hojjaa dhedheeraaf akkasumas babbareedo kan ta'anidha"dabalataanis"uummanni kuush durii(itoophiyaanonni) beektota,ayyanonni isaanif gammachunsaani utuun hafiin waaqoli waan gammachiisuuf waaqnille wajjin gammada ayyanota wajjin kabaja"jedhe barreessera.

Barreessan Greek biraas Hoomer Aliyadifi Odiseey"Hanga daangaa lafaatti uummata jiraatuufi waaqa wajjin walitti dhiheenya uummata qabudha" jechuun hanga qarooma uummanni qabu ture dubbattu.

Qorattuun seenaa Dirusiillaa akka barreessitetti Herkilees(Hercules),Saatarni,Osayires,Zeewuus maqaa mootota kuush durii ture.

Itti fufa...........

Ummanni Oromoo durii waa’ee astronomy hubannoo cimaa(garuu fagoo)ta’ee fi jireenya isaa guyyaa guyyaa, qonnaa, fi gocha aadaa isaa keessatti gahee murteessaa taphate qaba ture. Beekumsi astronomical isaanii naannoo isaanii wajjin gadi fageenyaan kan walitti hidhame siʼa taʼu, adda durummaan qaamolee samii of eeggannoodhaan ilaaluu irratti kan hundaaʼe ture. Oromoon beekumsa astronomical isaa akkamitti lakkaa’ee itti fayyadame kunooti:  

1. Kaalaandarii Luunisolar .

Oromoon kalaandarii lunisolar kan marsaa ji’aa fi aduu walitti fidu qopheesse. Kaalaandarri kun karoora qonnaa fi sirna hawaasaaf barbaachisaa ture.  Ji'oota Ji'aa: Oromoon ji'oota ibsuuf marsaa ji'aa ilaale. Tokkoon tokkoon marsaa ji'aa gara guyyoota 29.5 kan turu yeroo hordofuuf itti fayyadamaa ture. Jiʼa haaraa, jiʼa guutuu fi marsaa adda addaa gidduu jiru kan hubatan siʼa taʼu, kunis yeroo taateewwan barbaachisoo taʼan murteessuuf isaan gargaareera.

Bara Aduu: Kaalaandarii ji’aa isaa bara aduu wajjin walsimsiisuuf, Oromoon darbee darbee ji’a dabalataa itti dabalee, lakkoofsi isaa waqtiilee wajjin akka walsimu taasisa ture. Sirreeffamni kun yoom midhaan dhaabuu fi sassaabuu akka qaban waan murteessuuf hojii qonnaaf murteessaa ture.

 2. Navigeeshinii Samii

Ummanni Oromoo urjii fi urjiilee navigeeshinii fi hojii qonnaa qajeelchuuf itti fayyadamaa ture.

 Ilaalcha Urjiilee: Urjiilee ijoo fi urjiilee waqtii addaa mallatteessan adda baasan. Fakkeenyaaf, urjiileen tokko tokko yeroon roobaa qonnaaf murteessaa ture jalqabuu isaa kan argisiisan turan.  

Kallattii Barbaaduu: Bakki urjiileen samii halkanii keessa jiran Oromoon lafa isaa akka naanna’u gargaareera. Yeroo imala halkanii karaa isaanii argachuuf urjiilee beekamoo kan akka Siiriyoosii fi Pleeyaadis akka wabiitti fayyadamaniiru.

 3. Jijjiirama Yeroo

Oromoon jijjiirama waqtii, yeroo baay’ee taateewwan astronomical wajjin kan walqabatu sirriitti hordofaa ture.

Equinoxes fi Solstices: Barbaachisummaa solstices fi equinoxes kan jijjiirama waqtii agarsiisan hubataniiru. Taateewwan astronomical kun yeroowwan midhaan dhaabuu, sassaabuu fi sirna gaggeessuuf mijataa taʼe isaan beeksisaniiru.  

Amala Beeyladaa: Oromoon taateewwan samii wajjin wal qabatee amala bineensonniis ilaaleera. Fakkeenyaaf, godaansi ykn amala bineensotaa tokko tokko haala urjii adda ta’een kan walqabatu yoo ta’u, kunis gocha qonnaa isaanii daran qajeelcha.  

4. Barbaachisummaa Aadaa

Beekumsa urjiilee Oromoof meeshaa qabatamaa qofa hin turre; akkasumas hiika aadaa fi hafuuraa qaba ture.  

Oduu durii fi Afoola: Uummanni Oromoo urjiilee fi urjiilee adda addaatiif hiika kennuudhaan, qaamolee samii sheekkoo fi afoola isaa keessatti hammate. Seenaawwan kunneen dhalootaan darbaa kan turan yoo ta’u, hawaasa waa’ee naannoo isaa barsiisuuf tajaajilaa turan.  

Sirnaafi duudha: Sirnoonni aadaa hedduun akkaataa taateewwan astronomical kan akka ji’a guutuu ykn urjiilee adda ta’an irratti yeroon kan murtaa’u turan. Gochoonni kun walitti hidhamiinsa hawaasaa fi eenyummaa aadaa cimsan.  Goolaba  Beekumsi ummanni Oromoo durii waa’ee astronomy ilaalcha, qabatamaa, fi hiika aadaa wal makaa ajaa’ibaa ture. Dandeettiin isaan taateewwan samii lakkaa’uu fi hiikuu isaanii naannoo isaanii keessatti akka dagaagan, gocha qonnaa qajeelchuu fi hambaa aadaa isaanii akka badhaadhessan isaan dandeessiseera. Beekumsi astronomical hidda gadi fageeffate kun, ummatni Oromoo ogummaa fi madaqfamuu isaaf ragaadha, walitti dhufeenya gadi fagoo koosmoosii fi addunyaa uumamaa wajjin qabu kan calaqqisiisudha.